Vastasyntynyt vauva viettää suurimman osan valveillaoloajastaan (ja usein myös nukkuessaankin) rintaa imien. Siksi ei ole aivan yhdentekevää missä asennossa imetys tapahtuu, vaan oikeanlaisella imetysasennolla on suuri merkitys sekä vauvalle että imettävälle.

Jos imetysasento on huono, vauvan voi olla hankala saada rinnasta hyvää imuotetta. Tuolloin vauva ei saa imettyä maitoa tehokkaasti ja imeminen voi myös sattua vanhempaa. Mahdollisen imetyskivun lisäksi vanhemman niska-hartiaseutu ja selkä voivat rasittua huonossa asennossa ja imetys olla hyvin epämiellyttävää.

Hyvä imetysasento – superrento vanhemmalle ja ideaali vauvalle

Millainen sitten on hyvä imetysasento? Yksinkertaisesti ilmaistuna: hyvä imetysasento on sellainen, jossa vanhempi pystyy olemaan rennosti ja mukavasti, ja vauva pääsee imemään rintaa tehokkaasti hyvällä imuotteella. Jokaisen vauva-vanhempi -parin kohdalla paras asento voi olla hieman erilainen, mutta työssäni olen päässyt huomaamaan, kuinka yksi asento nousee monesti yli muiden: takanoja.

Takanoja imetysasento (eng. laid-back breastfeeding) on samaan aikaan sekä superrento vanhemmalle että ideaali vauvalle. Takanojassa asennossa vanhempi on – yllätys yllätys! – takanojassa, puoli-istuvassa tai puoli-makaavassa ”röhnöasennossa”, ja vauva makaa mahallaan hänen vatsansa päällä.

Takanoja ensi-imetysasentona

Takanojaa asentoa kutsutaan joskus myös ”ensi-imetysasennoksi”, sillä tyypillisesti synnytyksenjälkeinen ensi-imetys tapahtuu juurikin tässä asennossa vanhemman ollessa puolimakuulla synnytyspedillä. Synnytyksenjälkeiseksi asennoksi takanoja on usein toimiva siitäkin syystä, että (mahdollisesti) kipuilevaan alapäähän ei kohdistu samalla lailla painetta kuin istuvassa asennossa. Sektionjälkeiseen imetykseen asento sopii niin ikään hyvin, sillä rennossa takanojassa haava-alueelle ei kohdistu painetta ja vauvan siirtely rinnalta toiselle onnistuu ilman, että itse tarvitsee juurikaan liikkua.

Takanojassa asennossa myös ihontakti vauvan ja vanhemman välillä on maksimaalinen, mikä tukee vauvan sopeutumista kohdunulkoiseen maailmaan ja auttaa myöhemmin erilaisissa imetyshaasteissa. Ihokontaktin hyödyistä voit lukea lisää esimerkiksi täältä.

Miten imetys tapahtuu takanojassa asennossa? Tee näin!

Asento toimii erinomaisesti ihan kotisohvalla, mutta myös sängyllä asennon saa hyvin rakennettua tyynyjen avulla. Säädettävässä sairaalasängyssä asennon puolestaan saa viriteltyä helposti sängynpäätyä nostamalla.

Ota siis vaikkapa sohvalla mukava ja rento puoli-istuva/-makaava asento, sellainen, kuin olisit alkamassa katsomaan televisiosta lempisarjaasi. (Visualisointia helpottaaksesi ja oikealle rentouden tasolle virittyäksesi, voit kuvitella vielä toisen kätesi kaukosäätimelle ja toisen popcorn-kulhoon 😉 ). Jalkasi voivat olla vaikka rahin päällä, tai voit istua sohvalla poikittain. Ota lisäksi pari-kolme sohvatyynyä, ja asettele ne mukavasti ainakin toisen (imetysrinnan puoleisen) käsivartesi alle niin, että käsivartesi kulkee rennosti koholla kylkesi suuntaisesti.

Nosta vauva vatsalleen vatsasi päälle, kädet molemmin puolin rintaasi. Hänen nenänsä ja napansa ovat samassa linjassa, eli vauvan asento on suora. Vauva voi maata poikkisuoraan rintasi alapuolella, jalat vaikka molemmin puolin reittäsi, tai vaihtoehtoisesti hieman viistosti tai jopa poikittain vatsasi päällä – kokeilemalla selviää, mikä toimii juuri teillä. Käsivartesi kulkee vauvan kylkeä pitkin ja kätesi laskeutuu pehmeästi vauvan pepulle.

Vauva on sopivalla kohdalla rintaan nähden, kun rinnanpää on yläviistossa suoraan hänen kasvojensa edessä. Vauva saa hamuta ja hakea imuotetteen omatoimisesti. Hän saa rinnan suuhunsa kääntämällä päätään taakse, kohottaen leukaansa ja avaten suunsa isosti auki. Vauva painaa leukansa ja alahuulensa tiukasti kiinni rintaan, mutta nenä on rinnasta irti ja hengitystiet vapaana. Takanojassa asennossa rintasi paino ei tule vauvan kasvoille eikä sinun tarvitse painaa sormella rintaasi vapauttaaksesi vauvan hengitystiet.

Vauvan omatoiminen hakeutuminen rinnalle ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettet saisi auttaa häntä yhtään – tottakai saat! Voit esimerkiksi vapaalla kädelläsi ohjata rintaa kohti hamuilevaa vauvaa tai asemoida häntä paremmin rintaasi nähden, ihan mitä vauvasi tuntuu tarvitsevan. Olennaista on tarjota vauvalle ideaalit olosuhteet ottaa rinnasta hyvä ja syvä ote.

Tämä video havainnollistaa takanojaa asentoa hyvin. Ja mainittakoon vielä, että myös kaksosten imetykseen asento toimii mainiosti: vauvat pötköttelevät tällöin kukin omalla puolellaan äidin vatsan päällä kohtisuoraan rinnan alla.

Tutkittua tietoa takanojasta asennosta

Takanojassa imetysasennossa ei ole kyse ”ihan mistä tahansa imetysasennosta”, vaan siihen itseasiassa liittyy useita tieteellisesti tutkittuja hyötyjä.

*Tässä kohtaa laitan päähäni nörttilasit, imetykseen liittyvä tutkimus vaan on niiiiiin mielenkiintoista!*

Englannin kielessä takanojan imetysasennon yhteydessä käytetään monesti termiä ”biological nurturing” (BN), joka viittaa asentoon ns. luonnollisena tapana hoivata ja imettää vauvaa. BN ei kuitenkaan ole mitään ”luomu-hihhulointia”, kuten joku saattaisi tässä kohtaa ajatella, vaan kyseessä on kokonainen tutkittuun tietoon ja vahvaan näyttöön perustuva neurobehavioraalinen lähestymistapa imetykseen.

Vauvat syövät luonnostaan – monien muiden nisäkäsvauvojen tavoin! – parhaiten vatsallaan maaten/nojaten vanhempaansa. Mahallaan makaamisen takanojassa olevan vanhemman päällä on todettu käynnistävän vauvalla jopa 20 erilaista imemiseen ja rinnalle hakeutumiseen liittyvää sensomotorista primitiivirefleksiä! Neurofysiologisissa tutkimuksissa takanojan imetysasennon on todettu mahdollistavan vastasyntyneiden vaistonvaraisen hakeutumisen rinnalle, hyvän imuotteen saamisen ja rinnan tehokkaan imemisen.

Takanojassa asennossa painovoima ja vanhemman keho tukevat vauvan kehoa sekä tämän vaistonvaraista hakeutumista rinnalle ja hyvän, syvän imuotteen saamista rinnasta. Kun vauva pääsee hakeutumaan rinnalle ns. omatoimisesti hänelle ideaalissa asennossa, saa hän yleensä parhaan mahdollisen imuotteen. Tämä puolestaan vähentää merkittävästi vanhemman kokemaa imetyskipua ja esimerkiksi haavoja rinnanpäissä. Takanojan imetysasennon onkin todettu ihan tutkitusti vähentävän rintoihin liittyviä imetysongelmia, kuten juuri kipua ja haavoja.

Eli ei muuta, kuin vaan rennosti sohvalle pötköttelemään ja vauva rinnalle! ❤️

Kaipaatko apua hyvän imetysasennon löytymiseen? Ota yhteyttä, niin sovitaan imetysohjaustapaamisesta!