Ihana, kamala rintakumi – mitä sen käytöstä on hyvä tietää ja miten siitä pääsee eroon?

Published by minna on

Yksi yleisimpiä syitä, miksi minuun otetaan yhteyttä ja pyydetään avuksi, on rintakumi ja siitä vierottaminen. Hyvin usein rintakumi on otettu käyttöön imetyksen ensimetreillä synnytyssairaalassa, kun vauvalla on ollut hankaluuksia saada imuotetta paljaasta rinnasta, tai imetys on aiheuttanut kipua. Imetys on saattanut rintakumin avulla lähteä käyntiin kohtalaisen hyvinkin, mutta rintakumin käytön epäkäytännöllisyys tai huoli sen riskeistä voivat aiheuttaa ylimääräistä stressiä.

Rintakumi on väline, joka herättää käyttäjissään monenlaisia tunteita: osa kokee rintakumin vaikeana, ylimääräisenä ja imetystä vaikeuttavana kapistuksena (josta on päästävä eroon ASAP!), toiset taas kiittävät rintakumia imetyksensä pelastajana. Joka tapauksessa rintakumia käytetään paljon.

Kerron tässä laajassa blogipostauksessani rintakumin käytöstä: siitä, milloin ja miksi rintakumia käytetään, mitkä sen hyödyt ja riskit ovat, ja millaisia seikkoja sitä käyttäessä on tärkeää huomioida. Ja tottakai kerron myös siitä, kuinka vauvan voi pyrkiä vierottamaan rintakumista ja saada imetys sujumaan ilman sitä

Rintakumi – mikä se siis on?

Rintakumi on ohuesta silikonista valmistettu imetyksen apuväline, joka asetetaan imetyksen ajaksi rinnanpään päälle. Rintakumeja on olemassa eri muotoisia ja kokoisia, ja niitä löytyy markkinoilta useilta eri valmistajilta. Tyypillisimmät syyt rintakumin käytölle ovat imetyskipu ja se, ettei vauva syystä tai toisesta saa paljaasta rinnanpäästä imuotetta joko lainkaan tai riittävän hyvin.

Rintakumin hyödyt ja haitat

Rintakumin käyttö on melko yleistä, eikä syyttä: se voi joskus tuoda imetykseen aivan merkittävästi apua. Rintakumi ei kuitenkaan ole aivan täysin ongelmaton imetyksen pelastaja, vaan sen käyttöön voi liittyä tiettyjä haasteita ja riskejä, joista on hyvä olla tietoinen.

Rintakumista voi olla hyötyä seuraavissa tilanteissa:

  • Vauva ei harjoituksista huolimatta saa imuotetta paljaasta rinnasta, eikä imetys pääse käynnistymään. Syynä tilanteeseen voi olla rinnanpäiden mataluus tai sisäänpäin kääntyneisyys, mutta myös esimerkiksi jumit vauvan kehossa. Rintakumin avulla rinnanpäästä tulee ulkonevampi ja vauvan voi olla helpompi haukata se suuhunsa, ja rintakumi myös antaa vauvan suuhun ja kitalakeen paljasta rintaa vahvemman stimulaation, jolloin imurefleksi käynnistyy herkemmin.
  • Vauva on syntynyt ennenaikaisena tai pienipainoisena, tai hänellä on esimerkiksi jokin anatominen haaste, jonka vuoksi hänen kykynsä ja/tai voimansa imeä rintaa tehokkaasti eivät ole kovin hyvät: rintakumin antama vahvempi stimulaatio vauvan suussa auttaa vauvaa imuotteen saamisessa, sen pysymisessä ja imurefleksin käynnistymisessä.
  • Vauva on tottunut pulloruokintaan ja hylkii rintaa: rintakumi voi auttaa vauvaa siirtymässä takaisin rintaruokintaan, sillä sen suutuntuma muistuttaa pullotuttia ja voi näin hieman “hämätä” vauvaa.
  • Imetys sattuu kovasti, jolloin rintakumi voi joskus väliaikaisratkaisuna auttaa tekemään imetyksestä siedettävää siihen saakka, kunnes kivun aiheuttaja on selvitetty ja hoidettu. Rintakumi ei poista kivun syytä, eikä myöskään aina kipuakaan: mikäli vauvan imuote on kovin kehno, on imetys todennäköisesti kivuliasta myös rintakumin kanssa.

Rintakumin käytön riskit puolestaan ovat seuraavanlaisia:

  • Rintakumi hieman heikentää rinnan saamaa stimulaatiota ja voi näin vaikuttaa negatiivisesti maidon herumiseen ja -tuotantoon ja näiden myötä vauvan painokehitykseen.
  • Se voi heikentää rinnan tyhjentymistä ja lisätä riskiä tiehyttukoksille ja rintatulehdukselle.
  • Se voi heikentää vauvan imuotetta ja aiheuttaa imetyskipua, mikäli rintakumi on väärän kokoinen tai imetysasento on kehno.
  • Sitä voi olla hankalaa ja epäkäytännöllistä käyttää.

Riskit voidaan minimoida oikeankokoisen rintakumin käytöllä sekä vauvan hyvään imuotteeseen, tehokkaaseen imuun ja asentoon huomiota kiinnittämällä. Vastavuoroisesti vääränkokoinen kumi ja ongelmat imuotteessa lisäävät rintakumin käytön riskejä.

Rintakumia ei siis kannata ottaa käyttöön ”ihan vain varmuuden vuoksi”. Kivun sekä myös muiden haasteiden ennaltaehkäisyssä olennaisinta on hyvä asento ja vauvan imuote sekä riittävän ohjauksen ja avun saaminen. Pyydä siis herkästi jo varhaisessa vaiheessa ammattilaisen apua sairaalasta, neuvolasta tai yksityisiltä imetysohjaajilta (autan sinua tosi mielelläni, varaa aika täältä!)

Itse tapaan kuitenkin painottaa, että mikäli imetys pääsee ensipäivien yritysten jälkeen lopulta rintakumin kanssa kunnolla käyntiin ja mikäli vauva imee rintaa sen avulla tehokkaasti, on sen käyttö yleisesti ottaen selvästi parempi vaihtoehto kuin se, ettei vauva ime rintaa ollenkaan tai imu on kovin tehotonta. Rintakumin hyödyt ja riskit on siis aina tärkeää punnita yksilöllisesti.

Mitä on syytä huomioida, kun rintakumi on käytössä tai sen käyttöä harkitaan?

Onnistuisiko vauva tarttumaan rintaan ilman rintakumia?

Mikäli vauva ei heti syntymänsä jälkeen tartu rintaan, ei rintakumia kannata hetipaikalla ottaa käyttöön. Maidontuotannon voi hyvin käynnistellä ja vauva ruokkia myös säännöllisen käsinlypsyn/pumppaamisen avulla, ja ensimmäisten vuorokauden-parin ajan vauvan voi antaa harjoitella ja hakea imuotetta rauhassa: vauvat nimittäin tapaavat oppia imuotteen ottamisen parhaiten silloin, kun saavat harjoitella sitä itse. Vauvaa kannattaa pitää niin paljon kuin mahdollista ihokontaktissa ja rinnan läheisyydessä, mukavassa takanojassa asennossa, jossa hänellä on mahdollisuus harjoitella imuotteen saamista ja imemistä mahdollisimman paljon. Samalla on kuitenkin tärkeää antaa rinnoille maidontuotannon käynnistävää varhaista stimulaatiota ja tehdä käsinlypsyä säännöllisesti, vähintään 8 kertaa vuorokaudessa, sekä pitää huolta vauvan ravitsemuksesta muilla kuin imetyksen keinoin.

Mikäli harjoituksista huolimatta vauva ei kuitenkaan onnistu saada paljasta rintaa suuhunsa, voi rintakumin kokeilu olla hyvä idea.

Onko rintakumi kooltaan ja istuvuudeltaan oikea?

Rintakumin koolla ON väliä. Vääränkokoinen rintakumi voi olla hyvin kömpelö käyttää, se voi heikentää imun tehokkuutta, rinnan saamaa stimulaatiota sekä rinnan tyhjentymistä, ja voi aiheuttaa kipuakin. Oikea koko määrittyy ensisijaisesti rinnanpään koon ja pituuden mukaan, mutta myös vauvan suun koko vaikuttaa asiaan. Sopivankokoinen rintakumi myötäilee mukavasti rinnanpäätä, pysyy hyvin paikoillaan ja mahtuu hyvin vauvan suuhun.

Liian pieni rintakumi:

  • rinnanpää hankautuu kumin reunoihin tai puristuu ulos sen kärjen rei’istä
  • saattaa pysyä huonosti paikoillaan

Liian suuri rintakumi:

  • rintakumiin jää paljon tyhjää tilaa
  • pysyy huonosti paikoillaan
  • vauva jää herkästi imemään vain rintakumin päätä, jolloin imeminen ei ole tehokasta.

Koon lisäksi myös ”istuvuudella” on merkitystä, ja eri merkkisten ja -mallisten rintakumien välillä on isojakin eroja esimerkiksi paikallaan pysymisen suhteen. Siksi, jos käytössäsi oleva rintakumi tuntuu istuvan sinulle huonosti tai tipahtelevan herkästi pois, kannattaa ehdottomasti kokeilla eri merkkistä tai -mallista kumia. Rintakumeja voi ostaa isommista marketeista, lastentarvikeliikkeistä sekä myös joistain apteekeista.

Onko maidontuotanto hyvällä tolalla ja nouseeko vauvan paino mukavasti?

Koska rintakumi hieman heikentää rinnan saamaa stimulaatiota, on etenkin ensipäivien ja -viikkojen aikana tärkeää kiinnittää huomiota maidontuotannon hyvään käynnistymiseen. Imetyksen jälkeen tapahtuva käsinlypsy on tärkeää etenkin silloin, kun maidonnousua vielä odotellaan, jotta rinta saa kaiken tarvitsemansa stimulaation ja vahvan ”maitotilauksen”. Vauvan painokehitykseen on syytä kiinnittää extrahuomiota, ja mikäli siinä ilmenee ongelmia, on tilannetta tärkeää arvioida yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Onko imuote kunnossa ja imeekö vauva tehokkaasti?

Kuten aiemmin kerrottu, rintakumin käyttöön liittyy tiettyjä riskejä, ja vauvan hyvä imuote ja tehokas imeminen pienentävät näitä riskejä merkittävästi. Rintakumi heikentää aina hieman rinnan saamaa stimulaatiota, ja mikäli vauvan imuote jää kovin suppeaksi eikä vauva saa imettyä rintaa tehokkaasti, heikentyy stimulaatio valitettavasti entisestään. Siksi imuotteeseen on hyvin aiheellista kiinnittää huomiota ja vauvan kyvystä siirtää rinnasta maitoa on tärkeää varmistua. Mikäli näistä on pienintäkään epäilystä, suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen hyvin matalalla kynnyksellä.

Rintakumi ei varsinaisesti ratkaise niitä syitä, joiden vuoksi vauva ei syö paljaasta rinnasta.

Rintakumi voi monessa tapauksessa helpottaa imetystä ja jopa mahdollistaa sen, mutta on syytä muistaa, että ne syyt, minkä vuoksi imetys ei alun perin onnistunut paljaalla rinnalla, eivät varsinaisesti poistu rintakumin käytön myötä. Syynä imetyskipuun tai vauvan kyvyttömyyteen saada imuote voi olla esimerkiksi vauvan suun alueen tai muun kehon kireyksissä ja jumeissa, tai imetysasentoon liittyvissä haasteissa. Taustalla vaikuttavat ongelmat on syytä arvioida ja pyrkiä ratkaisemaan, tarvittaessa ammattilaisen tuella.

Miten rintakumista pääsee eroon? Ja onko siitä päästävä eroon?

Kun rintakumista halutaan päästä eroon, on tärkeää ymmärtää, että vierottuminen on aina prosessi: se vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä niin vauvalta kuin vanhemmiltakin. Vauvan on opeteltava aivan uudenlainen tapa imeä rinnasta maitoa, ja kuten kaikenlainen uuden opettelu, tämäkin vaatii harjoittelua. Joskus tämä prosessi voi tottakai olla lyhytkin, ja rintakumin käyttö on ”kerrasta poikki”, mutta usein siihen kuluu viikkoja, joskus jopa kuukausia – ja silloin tällöin rintakumi jää matkaseuralaiseksi koko imetystaipaleen ajaksi.

Mainittakoonkin tässä kohtaa, että mikäli imetys sujuu kaikinpuolin mukavasti rintakumin kanssa, vauvan paino nousee ja maidontuotanto on mallillaan, ei vierottaminen varsinaisesti ole mitenkään pakollista: Mikäli rintakumin käytön hyödyt ovat teillä suurempia kuin sen mahdollisesti aiheuttamat haitat, ei vierottamisella ole välttämättä minkäänlaista kiirettä. Suurin osa vauvoista kuitenkin lopulta vierottuu kumista jossain vaiheessa, sekä harjoittelun, että myös kasvun ja kehittymisen myötä, ja imetys lähtee sujumaan ilman kumia hyvin.

Tärkeää on lisäksi tiedostaa, että monesti rintakumista vierottuminen vaatii harjoituksen lisäksi myös huomion kiinnittämistä siihen, miksi imetys ei alun perin sujunut ilman rintakumia?  Esimerkiksi vauvan kehon jumit on tärkeää saada hoidettua ja asennot hiottua, jotta hyvän imuotteen saaminen paljaasta rinnasta mahdollistuu ja sujuu ilman kipua. Ammattilaiselta avun pyytäminen on tässä kohtaa järkevää etenkin, jos harjoittelu ja vierotusyritykset eivät meinaa tuottaa tulosta. Ammattilaisen kanssa pystytte yhdessä miettimään, mistä kiikastaa ja miten tilannetta voidaan alkaa ratkaista.

Miten vauvaa voi yrittää vierottaa rintakumista?

Tässä joitakin vinkkejä rintakumista vierottamiseen.

  1. Pidä vauvaa paljon ihokontaktissa. Se tehostaa vauvan rinnalle hakeutumiseen ja imuotteen ottamiseen liittyviä vaistoja ja refleksejä, sekä buustaa myös oksitosiinihormonin eritystä ja helpottaa maidon herumista.
  2. Ota mukava takanoja asento, ja vauva köllöttämään vatsasi päälle paljaan rintasi läheisyyteen jo varhaisimpien nälkämerkkien ilmaantuessa – tai jo ennen niitä vauvan ollessa vielä puoliuninen!
  3. Voit koittaa houkuttaa matalaa rinnanpäätä ulkonevammaksi/napakammaksi kevyesti hieromalla, venyttelemällä tai käyttämällä pumppua, maidonkerääjää tai nänninkohottajaa.
  4. Purista rinnanpäähän muutama maitopisara houkuttelemaan vauvaa.
  5. Mikäli vauva ei halua aloittaa imetyskertaa paljaalta rinnalta, aloita imetys rintakumin kanssa: Ota kumi pois hetken päästä, kun vauva on saanut herumisen käyntiin ja päässyt imemisen ja maidon makuun. Voit myös kokeilla jättää rintakumin pois rinnanvaihdon yhteydessä.
  6. Harjoitelkaa vauvantahtisesti ja hänen jaksamisensa rajoissa. Mikäli vauva on jo hyvin nälkäinen ja hermostuu kovasti imuotteen hakemiseen, ota rintakumi käyttöön ja palaa asiaan myöhemmin (tarvittaessa vasta päivien päästä!). On tärkeää pyrkiä välttämään tilanne, jossa vauva yhdistää hermostuneisuuden ja kurjan olon paljaaseen rintaan.
  7. Pyri ajoittamaan harjoittelut hetkiin, kun sekä sinä että vauvasi olette rennolla ja hyvällä tuulella. Stressi ja paha mieli eivät edesauta uuden oppimista kenelläkään.
  8. Puhu vauvalle lempeään sävyyn ja kannustavasti, vaikka imuotteen saaminen ei onnistuisikaan. Muista pysyä lempeänä ja armollisena myös itsellesi! Olette molemmat tosi taitavia ja sinnikkäitä. 🧡
  9. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä vinkkinä: Pyydä apua.

Kaipaatko imetykseen asiantuntevaa ja lempeää tukea? Autan sinua mielelläni! Varaa aika imetysohjaukseen täältä.

Lue lisää rintakumista:

Imetyksen tuki ry: Rintakumi

Breastfeeding Support: Nipple Shields Good or Bad?

IBCLC Rachel O’Brien: My ten step process for weaning from the nipple shield


0 Comments

Leave a Reply

Avatar placeholder

Your email address will not be published. Required fields are marked *