Miten maidontuotanto toimii? Osa 1/2
Maidontuotanto on – itse imeväisen ohella tietenkin – kaikkein olennaisin tekijä imetyksessä. Kyseessä on melko herkkä ja hienovarainen prosessi, jonka ymmärtämisestä on valtavasti hyötyä imetyksen sujuvuuden kannalta. Kun tiedät, mitä rinnoissa tapahtuu maidontuotannon käynnistyessä, mikä maidontuotantoon vaikuttaa ja mikä määrittää sen, kuinka paljon maitoa rinnoista tulee, pystyt paremmin tukemaan omaa maidontuotantoasi ja edesauttamaan imetyksen onnistumista. Siksipä halusinkin kirjoittaa aiheesta tänne blogiini. Luvassa on tuhti tietopaketti, josta on sinulle toivottavasti paljon hyötyä!
Maidontuotanto vaatii toimiakseen seuraavat kolme elementtiä: 1) riittävän määrän maitoa tuottavaa rauhaskudosta, 2) riittävän ja jatkuvan rinnan stimulaation ja maidon poistuman rinnoista sekä 3) maidontuotantoa tukevan hormonitoiminnan. Aiheen laajuuden vuoksi olen jakanut tekstikokonaisuuden kahteen erilliseen blogipostaukseen. Tämä ensimmäinen osa johdattelee aiheeseen ja pureutuu ennen kaikkea maidontuotannon käynnistymiseen. Toisessa osassa käsittelen tarkemmin sitä, miten maidontuotanto toimii hormonitasolla, mitä hyvä maidontuotanto vaatii ja kuinka sitä voidaan tukea imetyksen jatkuessa.
Maidontuotanto tapahtuu maitorauhaskudoksessa
Alkuun lyhyt oppitunti rintojen anatomiaan. Rinta koostuu sekä rasvakudoksesta että maitorauhaskudoksesta, ja maidontuotanto tapahtuu näistä jälkimmäisessä. Maitoa tuottava rauhaskudos rakentuu maitorakkuloista ja -tiehyeistä. Maitorauhaskudos muodostuu ja kehittyy pääasiassa murrosiässä, raskauden/raskauksien aikana sekä myös hieman vielä imetyksen alkuvaiheessa. Rasva- ja rauhaskudoksen suhde ja määrä rinnoissa vaihtelee yksilöllisesti, eikä rinnan koosta yksin voi päätellä, kuinka paljon rinta sisältää rauhaskudosta. Pienessä rinnassa voi olla paljonkin maitoa tuottavaa kudosta, kun taas suuressa rinnassa sitä voikin olla vain vähän.
Maitorauhaskudoksen määrä määrittää paljon sitä, millainen kunkin yksilöllinen ”maidontuotantopotentiaali” lähtökohtaisesti on, ja kuinka suureksi maitomäärää on mahdollista kasvattaa. Jos kudosta on runsaasti, on rinnalla mahdollisuus tuottaa suuria määriä maitoa. Jos taas rauhaskudosta on vain vähän, voi maidontuotanto jäädä niukaksi, vaikka stimulaation määrä ja hormonitoiminta olisivat kunnossa. Mikäli maitorauhaskudosta on vain vähän, puhutaan rintojen hypoplasiasta tai tubulaarisuudesta.
Rauhaskudoksen määrään ei voi juurikaan itse vaikuttaa. Suurimmassa osassa rinnoista rauhaskudosta kuitenkin on riittävästi niin, että imetys on mahdollista: useimmilla täysimetyksenä, ja muillakin vähintään osittaisimetyksenä korvikeruokinnan ohella. Mikäli maitoa tuottavaa kudosta on vain vähän, voi asiantuntijan avusta olla valtavasti hyötyä osittaisimetyksen sujumiselle ja maidontuotannon turvaamiselle, apua siis kannattaa pyytää!
Maidontuotannon käynnistyminen
Mitä tapahtuu raskausaikana?
Raskauden aikana rinnat alkavat valmistautua imetykseen: maitoa tuottavat solut sekä maitorauhaset ja -tiehyet kasvavat ja kehittyvät. Jo raskauden puolivälin tienoilla rinnat alkavat tuottaa pieniä määriä kolostrumia eli ensimaitoa. Kolostrum on väriltään kellertävää, ja koostumukseltaan melko paksua ja tahmaista. Sitä erittyy rinnoista aina siihen saakka, kunnes muutama päivä vauvan syntymän jälkeen tapahtuu varsinainen maidonnousu.
Kolostrumin määrä pysyy raskausaikana vähäisenä eikä maidontuotanto vielä aktivoidu täysimittaiseksi, sillä istukan erittämät hormonit ”blokkaavat” maidontuotantohormoni prolaktiinin vaikutusta rinnoissa, ja hillitsevät rintojen prolaktiinireseptorien muodostumista ja aktivoitumista. Tästä syystä onkin aivan tavallista, ettei rinnoista välttämättä tule maitoa ulos vielä pienintäkään pisaraa ennen synnytystä. Toisaalta, joillain voi loppuraskauden aikana rinnoista jopa hieman valua ensimaitoa. Molemmat ovat normaaleja ilmiöitä, mutta huom! Kummallakaan ei ole ennustearvoa sen suhteen, miten maidontuotanto käynnistyy syntymän jälkeen. Syntymän jälkeiset tapahtumat ovat niitä, joilla on maidontuotantoon kaikkein olennaisin vaikutus.
Maidonnousu synnytyksen jälkeen
Kun istukka poistuu kehosta synnytyksen yhteydessä, sen hormonien vaikutus lakkaa: raskaushormonit eivät enää blokkaa maidontuotantohormoni-prolaktiinin vaikutusta. Nyt prolaktiini pääsee vaikuttamaan maitoa tuottaviin soluihin, muodostamaan ja aktivoimaan prolaktiinireseptoreita ja lopulta käynnistämään täysimittaisen maidontuotannon. Ensimmäiset pari synnytyksen jälkeistä päivää rinnat tuottavat edelleen vielä vain pieniä määriä kolostrumia, mutta yleensä 2-4 vuorokauden kuluessa maitomäärä lähtee vauhdikkaaseen kasvuun. Tätä kutsutaan maidonnousuksi.
Synnytyksen jälkeinen maidonnousu on hormonaalisesti säädelty kehon fysiologinen reaktio, joka tapahtuu oikeastaan riippumatta siitä, onko rinta saanut stimulaatiota vai ei, mikäli rinnassa vain on maitoa tuottavaa rauhaskudosta. MUTTA! Ilman riittävää stimulaatiota ja ensimaidon poistumaa rinnoista, nousevan maidon määrä voi jäädä hyvin vähäiseksi. Se, kuinka nopeasti maito nousee, ja ennen kaikkea, kuinka paljon sitä alkaa maidonnousun myötä erittyä ja kuinka hyvin maidontuotanto pysyy yllä jatkossa, riippuu hyvin pitkälti stimulaation määrästä.
Blogipostaukseni toisessa osassa, ”Miten maidontuotanto toimii? Osa 2/2”, pureudun tarkemmin rinnan saaman stimulaation merkitykseen sekä maidontuotannon hormonaaliseen puoleen, ja avaan myös sitä, kuinka tuotantoa voidaan tukea imetyksen jatkuessa. Jatka siis ihmeessä lukemista!
0 Comments