Tämä on toinen osa blogitekstisarjaani maidontuotannon toiminnasta. Ensimmäisessä osassa käsittelen ennen kaikkea maidontuotannon käynnistymistä, ja tässä osassa pureudun tarkemmin siihen, mikä merkitys rinnan stimulaatiolla ja maidon poistumisella on maidontuotannolle, miksi synnytyksen jälkeiset ensipäivät ja -viikot ovat maidontuotannon kannalta tärkeitä, mitä tapahtuu hormonitasolla ja kuinka maidontuotantoa voidaan tukea imetyksen jatkuessa. Kannattaa siis jatkaa siis lukemista!

Stimulaatio, maidontuotannon paras ystävä

Maidontuotannon stimulaatiolla tarkoitetaan ennen kaikkea maidon poistumista rinnoista imetyksen, käsinlypsyn tai pumppauksen myötä, mutta myös nännin saamaa kosketusta ja imua. Tärkein tekijä tehokkaan ja runsaan maidontuotannon käynnistymisessä ja sen ylläpitämisessä onkin riittävän 1) varhainen, 2) tiheä ja 3) tehokas stimulaatio. Vaikka maidonnousu itsessään on kehon fysiologinen reaktio, määrittelee ns. kysynnän määrä sen, kuinka paljon rinnat pyrkivät maitoa tuottamaan. Maidontuotannossa päteekin kysynnän ja tarjonnan periaate: Sen perusteella, kuinka usein ja paljon rinnat saavat stimulaatiota (=kysyntä), rinnat säätävät tuotannon tasoa (=tarjonta) joko ylös tai alas, tai pitävät sen ennallaan.

Maidontuotanto toimii stimulaation ja imetyshormonien yhteistyöllä

Miten stimulaatio sitten saa maidontuotannon aikaan? Lyhyt vastaus: imetyshormonien avulla! Kaikkein keskeisimmät maidontuotantoon vaikuttavista hormoneista ovat prolaktiini ja oksitosiini: prolaktiini vastaa maidon muodostumisesta rinnoissa ja oksitosiini sen herumisesta, eli virtaamisesta ulos rinnoista. Käynnistääkseen ja lisätäkseen näiden hormonien eritystä, keho kuitenkin tarvitsee avuksi ulkoisen viestin, eli rinnan stimulaation. Selitän asian hieman tarkemmin:

Kun rinta saa stimulaatiota imun tai käsinlypsyn/pumppauksen muodossa, nännin hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin: Täällä tarvitaan maitoa! Tämä viesti käynnistää aivoissa oksitosiinin erityksen, joka puolestaan saa aikaan herumisrefleksin. Oksitosiini vaikuttaa maitorakkuloita ympäröiviin lihassoluihin, jotka supistuessaan puristavat maidon rintatiehyisiin, joista maito kulkeutuu nännin kautta ulos rinnasta. Ilman oksitosiinin aikaansaamaa herumista, rinnasta poistuu maitoa vain pieniä määriä, eikä rinta tyhjene.

Maidon virtaaminen ulos rinnasta ja maitorakkuloiden tyhjeneminen maidosta puolestaan viestittävävät aivoille, että maitoa tarvitaan lisää poistuneen tilalle. Tämän viestin myötä aivot lisäävät prolaktiinin eritystä. Aivoista prolaktiini kulkeutuu verenkierron mukana maitoa tuottavien solujen pinnoilla oleviin prolaktiinireseptoreihin, joiden avulla prolaktiini saa solut tuottamaan maitoa. Ennen synnytystä prolaktiinireseptorit ovat epäaktiivisessa tilassa, koska raskaushormonit “blokkaavat” prolaktiinin toimintaa, mutta synnytyksen jälkeen, raskaushormonien poistuttua kehosta, reseptorit pääsevät aktivoitumaan. Prolaktiinireseptoriteorian mukaan, mitä enemmän rinta saa stimulaatiota ja mitä enemmän prolaktiinia kulkeutuu verenkierron kautta rintoihin, sitä enemmän prolaktiinireseptoreita aktivoituu. Ja mitä enemmän reseptoreita aktivoituu, sitä suuremmaksi maidontuotantopotentiaali kasvaa.

Alla oleva kuva havainnollistaa, miten oksitosiini- ja prolaktiinihormonin eritys käynnistyy ja mitä ne saavat aikaan imetyksen aikana:

Toimiva hormonivaste ja hyvä stimulaatio kulkevat siis käsi kädessä: stimulaatio saa aikaan hormonien erityksen, ja hormonit taas mahdollistavat maidon muodostumisen maitorauhaskudoksessa ja herumisen ulos rinnasta. Säännöllinen imetys tai pumppaus on paras tapa pitää tämä yhteys aktiivisena ja tukea hyvää maidontuotantoa.

Maidontuotannon perustaso määrittyy ensiviikkojen aikana

Ensitunnit ja -päivät sekä pari ensimmäistä viikkoa synnytyksen jälkeen ovat maidontuotannolle kriittisintä aikaa. Tuolloin rinnat pyrkivät säätämään maidontuotannon niin sanotun perustason ja selvittämään, kuinka tehokkaalle maidontuotannolle on tarvetta – vai onko tarvetta lainkaan? Tämä ns. maidontuotannon perustaso määrittyy sen perusteella, kuinka paljon rinnoissa on maitorauhaskudosta, kuinka paljon rinnat saavat stimulaatiota ja kuinka paljon rinnoista poistuu maitoa ja – prolaktiinireseptoriteorian mukaan – kuinka tehokkaasti prolaktiinihormoni on päässyt muodostamaan ja aktivoimaan rintojen prolaktiinireseptoreja.

Prolaktiinireseptoriteorian mukaan reseptoreilla on olemassa herkkyyskausi, jonka aikana niiden aktivoituminen pääasiassa tapahtuu, ja jonka jälkeen aktivoitumatta jääneet reseptorit ns. sammuvat. Tuo aikaikkuna on 2-3 viikkoa synnytyksen jälkeen. Tästä johtuen, mikäli maidontuotanto ei ensiviikkojen aikana pääse vauhtiin, on maitomäärän lisääminen hitaampaa ja hankalampaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole missään vaiheessa, ja kirjoitan tästä tarkemmin vielä myöhemmin tässä postauksessa.

Mikäli rinnan saaman stimulaation määrä on ensipäivinä ja -viikkoina ollut runsasta, maitoa on poistunut rinnoista tiheästi ja mikäli rinnoissa on riittävä määrä maitoa tuottavaa kudosta, eikä maidonnousua hankaloita mitkään terveydelliset seikat, muodostuu maidontuotannon perustaso yleensä oikein hyväksi. Mikäli maitomäärä ei kuitenkaan runsaasta ja tehokkaasta stimulaatiosta huolimatta nouse riittävälle tasolle, on asiaa hyvä selvitellä yhdessä asiantuntijan kanssa.

Entä, jos stimulaatio on jäänyt vähäiseksi?

Mikäli rinnat saavat synnytyksen jälkeisinä päivinä vain vähän stimulaatiota, ja maitoa poistuu rinnoista hyvin harvoin, jää maidontuotannon perustaso herkästi matalaksi. Mikäli vanhempi ei lainkaan imetä tai tyhjennä rintoja käsin/pumpulla ensimmäisen parin viikon aikana, prolaktiinitasot laskevat nopeasti raskautta edeltävälle tasolle ja maidontuotanto loppuu. Sellaisia tilanteita ajatellen, joissa maidontuotanto ei syystä tai toisesta ole toivottua, voi tämä olla lohdullinenkin tieto.

MUTTA! Ensipäivien ja -viikkojen suuri merkitys EI missään tapauksessa tarkoita sitä, että niiden jälkeen kaikki olisi liian myöhäistä. Mikäli maidontuotanto on käynnissä edes jossain määrin ja rinnat erittävät maitoa pieniäkin määriä, pysyy tuotanto yllä niin kauan, kuin sitä säännöllisellä ja riittävän tiheällä rintojen tyhjentelyllä ylläpidetään – vaikka vuosien ajan! Kysynnän ja tarjonnan periaate ei lakkaa pätemästä maidontuotantoon myöhäisessäkään vaiheessa, ja maitomäärää ON mahdollista myös yksilöllisissä määrin kasvattaa. Lue vinkkejä maitomäärän kasvattamiseen erillisestä blogitekstistä täältä! Maitomäärän lisäämisen kannalta huomionarvoista kuitenkin on, että mitä kauempi aika synnytyksestä ja maidontuotannon käynnistymisestä on kulunut, sitä hitaampia ja pienimuotoisempia muutokset yleensä ovat. Mahdollista se kuitenkin on!

Miten maidontuotanto pysyy yllä imetyksen jatkuessa?

Ensiviikkojen aikana määrittynyt perustaso luo pohjan maidontuotannolle, mutta tuotanto ei lukkiudu siihen. Imetyksen jatkuessa keho säätelee maidontuotantoa koko ajan sen mukaan, kuinka paljon ja usein maitoa poistuu rinnoista. Kysynnän ja tarjonnan periaate toimii siis läpi koko imetystaipaleen, mutta muutokset suuntaan tai toiseen tapahtuvat ensiviikkojen jälkeen hitaammin. Paras tapa pitää yllä hyvää maidontuotantoa on imettää vauvantahtisesti, mahdollistaen vauvalle ruokailun aina hänen halutessaan, tai vaihtoehtoisesti pumpata rintoja säännöllisesti. Vauvan kehitykseen kuuluu vaiheita, kun hän haluaa käydä rinnalla tiheämmin ja vaiheita, kun rinnalla käynti puolestaan vähenee. Kun imetyksen turvamerkit täyttyvät ja vauvan painokehitys on hyvä, voit luottaa maidontuotantosi olevan hyvällä tasolla!

Yhteenveto

Maidontuotanto on hienovarainen ja yksilöllinen prosessi, joka rakentuu kolmen tärkeän tekijän varaan: rintarauhaskudoksen määrään, tehokkaaseen stimulaatioon ja maidon poistumiseen rinnoista sekä toimivaan hormonivasteeseen. Näiden yhteispelillä keho käynnistää ja ylläpitää maidontuotantoa. Syntymän jälkeiset ensipäivät ovat maidontuotannolle tärkeitä, mutta tuotanto ei “lukkiudu” missään vaiheessa: maidontuotanto elää ja muuttuu jatkuvasti kysynnän ja tarpeen mukaan niin kauan, kuin tuotantoa pidetään imetyksen tai pumppaamisen muodossa yllä.

Mikäli jokin maidontuotantoon liittyvä asia mietityttää sinua, muistathan, ettei sinun tarvitse jäädä yksin sitä pohtimaan. Autan sinua kaikenlaisissa maidontuotantoon liittyvissä pulmissa tosi mielelläni – etänä, vastaanotolla tai kotikäynnillä. Tutustu palveluihini nettisivuillani ja käy varaamassa aika täältä!

Lähteitä ja lisää luettavaa:

Al-Chalabi M, Bass AN, Alsalman (2023): Physiology, Prolactin. StatPearls [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK507829/

Bonyata, Kelly (2018): How does milk production work? https://kellymom.com/bf/got-milk/basics/milkproduction/

Joyce, Jayne & Napier, Karla (2021): How milk production works. La Leche League UK. https://laleche.org.uk/how-milk-production-works/

Tauber, Kate (2021): Human Milk and Lactation. Medscape. https://emedicine.medscape.com/article/1835675-overview

Terveyskylä: Imetys. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytyksen-jalkeen/imetys

Tiitinen, Aila (2023): Imetys. Lääkärikirja Duodecim. www.terveyskirjasto.fi/dlk01020

Wambach, Karen & Riordan, Jan (2019) Breastfeeding and Human Lactation. Sixth edition.