Huoli maidon riittävyydestä on tuttua monille imettäville perheille – joko ohikiitävän hetken ajan, tai pidempään mieltä painavana stressitekijänä. Useissa tapauksissa kyse ei ole todellisesta maidon vähäisyydestä, mutta joskus huolelle on vankat perusteet: mikäli vauvan paino ei nouse riittävään tahtiin, tai vauvan pissa- tai kakkamäärät ovat vähäisiä, on maitomäärään syytä kiinnittää erityishuomiota ja tilannetta tarvittaessa selvitellä ammattilaisen kanssa. “Kuinka lisätä maidontuotantoa?” onkin yksi yleisimpiä minulle esitettyjä kysymyksiä, ja tässä postauksessa käsittelen nyt 10 eri seikkaa, jotka tehostavat tai tukevat maidontuotantoa.

Yleisesti ottaen maidontuotannon lisäämisessä auttaa jo suuresti sen ymmärtäminen, miten maidontuotanto toimii, ja mikä maitomäärää säätelee. Yksinkertaistetusti selitettynä: maidontuotantoa säätelee ns. kysynnän ja tarjonnan laki, eli mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu (=kysyntä), sitä enemmän rinnat pyrkivät maitoa tuottamaan (=tarjonta). Jokaisen rinnat ovat maidontuotanto- ja varastokapasiteetiltaan yksilölliset, ja se, kuinka paljon rinnat pystyvät maitoa enimmillään tuottamaan, on yksilöllistä. Kysynnän ja tarjonnan periaate kuitenkin pätee maidontuotantoon sen yksilöllisissä rajoissa aina, ja suurimmalla osalla maidontuotantokapasiteetti on lähtökohtaisesti riittävä kattamaan vauvan maidontarpeen.

Rinnat reagoivat lisääntyvään kysyntään viiveellä, ja maitomäärän lisääntymistä alkaa tapahtua tyypillisesti 2-3 vuorokauden kuluessa. Mikäli tehostusyritykset eivät tuota minkäänlaista tulosta noin viikon kuluessa, kannattaa tilannetta ehdottomasti lähteä selvittelemään yhdessä asiantuntijan kanssa. Imetysohjaukseen hakeutumista ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottelemaan tätäkään vertaa, vaan jo pienikin huoli maidon riittävyydestä on riittävä peruste avun hakemiseen.

Huomioi nämä 10 seikkaa, kun haluat lisätä maidontuotantoa!

1. Imetys- tai pumppauskertojen lisääminen

Mitä useammin rinnat saavat stimulaatiota ja maitoa poistuu rinnoista (kysyntä), sitä tehokkaammin rinnat pyrkivät maitoa tuottamaan (tarjonta). Joka kerta, kun rinnoista poistuu maitoa, elimistön prolaktiinitasoon syntyy nousupiikki. Prolaktiinihormoni säätelee maidontuotantoa, ja mitä enemmän näitä nousupiikkejä vuorokauteen mahtuu, sitä korkeammalle prolaktiinin ns. perustaso nousee, ja sitä enemmän rinnat pyrkivät maitoa tuottamaan. Rinta myös tuottaa maitoa tehokkaammin sitä mukaan, mitä tyhjempi se on (lue tästä lisää kohdassa 5!). Kun maidontuotantoa halutaan tehokkaasti lisätä, on imetys- ja/tai pumppauskertoja hyvä olla ympäri vuorokauden runsaasti, mielellään vähintään 10-12.

2. Runsas ihokontakti ja läheisyys vauvan kanssa

Pyri pitämään vauvaa ihokontaktissa tai muuten lähelläsi niin paljon, kuin mahdollista. Tämä antaa vauvalle mahdollisuuden hakeutua rinnalle useammin, ja toisaalta vauvan läheisyys nostattaa oksitosiinihormonia, joka saa aikaan maidon herumista. Ihottelu vauvan kanssa myös lievittää stressiä (lue stressiin liittyen myös kohta 9!), mikä niin ikään tukee maidontuotantoa ja sen herumista, sekä auttaa jaksamisessa.

3. Tiheät rinnanvaihdot

Tiheät rinnanvaihdot ovat helppo ja melko tehokas imetyksen tehostuskeino. Aina, kun vauva alkaa imeä ”uutta” rintaa, saavat aivot viestin vapauttaa oksitosiinihormonia, joka saa aikaan maidon herumisen: rinnan vaihdon jälkeen vauva saa maitoa rinnasta taas hieman enemmän. Anna vauvan syödä joka imetyskerralla molemmista rinnoista vähintään kerran, mahdollisesti useampikin täysi kierros. Hyvä hetki rinnan vaihtamiselle on silloin, kun vauvan imeminen on alun tehokkaan imun jälkeen muuttunut passiivisemmaksi: rinnanvaihto aktivoi vauvaa ja myös pitää uneliasta vauvaa hereillä hieman pidempään. Tarpeen mukaan rintaa voi vaihtaa muutamankin minuutin välein.

4. Rinnan ajoittainen puristaminen imetyksen aikana

Rinnanvaihtojen lisäksi, toinen helppo imetyksen aikana toteutettava tehostuskeino on ajoittainen rinnan puristaminen laajalla otteella muutamien sekuntien ajan kerrallaan. Tätä kannattaa tehdä etenkin silloin, kun vauvan imu alkaa muuttua vähäisemmäksi: rintaa puristamalla maitoa virtaa vauvan suuhun hieman enemmän, mikä voi aktivoida vauvaa imemään taas tehokkaammin.

5. Älä odota rintojen täyttymistä!

Rinnan ”täyttöaste” on yksi merkittävimmistä mittareista, jolla keho pyrkii optimoimaan maidontuotantoa. Mikäli rinnat ovat usein kovin täynnä, tulkitsee keho maidontuotannon olevan liian korkealla tasolla, ja pyrkii hidastamaan tuotantotahtia. Mikäli sen sijaan rinnat tyhjenevät usein ja rintoihin kohdistuu tyhjempinäkin runsasta maidonkysyntää (imetyksen tai pumppauksen muodossa), tulkitsee keho tällöin maidontuotannon olevan liian vähäisellä tasolla, ja pyrkii kasvattamaan maitomäärää.

Vaikka täyden rinnan tarjoaminen vauvalle voi tuntua “kiitollisemmalta” (saahan vauva tällöin hetkellisesti enemmän maitoa!), ei täyttymisen odottaminen ole pitkällä tähtäimellä hyvä idea. Tyhjempikään rinta ei koskaan ole täysin tyhjä, vaan uutta maitoa syntyy jatkuvasti: sitä erittyy pieniä määriä jopa vielä silloinkin, kun tuntuu, että rinnat ovat jo täysin tyhjiksi rutistettu pitkien imetysmaratonien päätteeksi. Kun tavoitteena on maitomäärän lisääminen, älä siis turhaan jää odottamaan rintojen täyttymistä ennen kuin imetät tai käytät rintapumppua.

6. Lisästimulaatiota pumppaamalla tai käsinlypsyllä

Maidontuotannon tehostamisessa pätee toteamus ”more is more”, ja imetyksen jälkeen rinnoista voi pumppaamalla tai käsinlypsyllä pyrkiä poistamaan vielä hieman ekstraa. Etenkin, mikäli vauva tarvitsee lisämaitoja, on pumppaaminen hyödyllistä: pumpatulla rintamaidolla voidaan pienentää korvikkeen osuutta lisämaidoissa. Imetyksen päälle tapahtuva pumppaus on yleisesti ottaen hyvin tehokas, mutta myös aikaa ja voimia vievä maidontuotannon lisäyskeino, ja siksi se on järkevää toteuttaa ammattilaisen tuella.

Imetyksen lisänä tapahtuva, maidontuotannon tehostamiseksi tehtävä pumppaus on hyvä pyrkiä ajoittamaan mahdollisimman lähelle juuri päättynyttä imetyskertaa (ts. EI juuri ennen imetystä), jotta lisästimulaatio kohdistuu mahdollisimman tyhjään rintaan. Tämä tehostaa maidontuotantoa paremmin. Vasta imetyksen päätteeksi tapahtuvassa pumppauksessa on myös se hyöty, että näin et tule vahingossa vieneeksi pumpulla ”helppoja maitoja” vauvan nenän edestä, vaan vauva pääsee tyhjentämään rintaa ensin. Lisäksi, kun imetyksen ja pumppauksen tekee ns. yhdessä paketissa, voi se auttaa omaa jaksamista ja helpottaa ajankäyttöä.

Pumppausta voi, mahdollisuuksien mukaan, tehdä myös imetyksen aikana niin, että vauvan imiessä toista rintaa, käyttää pumppua toisella. Tässäkin tapauksessa pumppu kannattaa kuitenkin laittaa rinnalle vasta vauvan jälkeen rinnanvaihdon yhteydessä (ts. rinnalle, josta vauva jo söi). Alipainepumppu/-kerääjä voi olla imetyksen aikana pumpatessa käytännöllinen peli helppokäyttöisyytensä vuoksi, joskin sen runsaaseen käyttöön voi liittyä myös tiettyjä riskitekijöitä (esim. rintaan kohdistuvan ulkoisen paineen aiheuttama tiehyttukos).

7. Stimulaation tehokkuuden varmistaminen

Tiheäkään imetys tai runsas rintapumpun käyttö ei valitettavasti ole erityisen hyödyllistä, mikäli maitoa ei poistu rinnoista tehokkaasti. “Maitotilaus” ei mene kunnolla perille eikä maidontuotanto lähde tehostumaan, mikäli vauvan imuote on kehno tai imeminen on heiveröistä, tai rintapumppu ei tyhjennä rintaa kunnolla väärän suppilokoon tai heikon tehon vuoksi. Mikäli sinulla on huolia vauvan imuotteeseen tai imemisen tehokkuuteen liittyen, tai epäilet pumpun sopivuutta, on tilannetta järkevää selvittää yhdessä ammattilaisen kanssa.

8. Yöaikainen imetys ja/tai pumppaus

Öisin ja aamuyöstä elimistön prolaktiinitasot ovat korkeimmillaan, ja yöaikaisella rintojen tyhjentämisellä (imettäen tai pumppaamalla) on tärkeä rooli maidontuotannossa: mikäli yöllä rintoja ei tyhjennä lainkaan, voi maidontuotanto lähteä heikkenemään nopeastikin, kun taas yöaikaisten tyhjennyskertojen lisääminen voi lisätä tuotantoa selvästi.

Erittäin huomionarvoista on kuitenkin se tosiseikka, että yöaikaan on tärkeää myös levätä. Riittävä lepo on äärimmäisen tärkeää niin jaksamisen kuin myös maidontuotannon kannalta. Rintojen tyhjennyskertojen merkittävä lisääminen yöaikaan ei siis välttämättä ole aina realistista eikä järkevääkään. Todettakoon tässä kuitenkin, että silloin, kun toiveissa on maitomäärän lisääminen, ei yöaikaista rintojen tyhjentämistä kannata ainakaan tyystin lopettaa.

9. Stressinhallinta sekä riittävä lepo, ravitsemus ja nesteytys

Vauva-aika, imetys ja uusi elämänvaihe kokonaisuudessaan aiheuttaa monille stressiä, ja esimerkiksi huoli maidon riittävyydestä voi olla äärimmäisen kuormittavaa. Vauva-arjessa myös lepo on usein kortilla ja unimäärä saattaa jäädä hyvin vähäiseksi, mikä itsessään lisää stressin määrää. Samaan aikaan tiedossa on, että kova stressi on omiaan heikentämään sekä jaksamista, että myös maidontuotantoa. ”Älä stressaa” on kuitenkin yksi huonoimpia vinkkejä mihinkään, sillä stressaamisen lopettaminen harvoin onnistuu sormia napsauttamalla: pahimmillaan se vain aiheuttaa lisästressiä ”stressaamisesta stressaamisen” muodossa!

Lohdun sanana voidaan kuitenkin todeta, että imetyksen sujuminen ei vaadi täyttä stressittömyyttä eikä totaalista zen-tilaa – tietty määrä stressiä kuuluu ihan normaaliin elämään – mutta liiallista stressiä olisi syytä pyrkiä välttämään siinä määrin, kuin se omissa käsissä on. Olennaisinta on siis stressinhallinta, lepo ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Pyri saamaan päivääsi riittävästi lepohetkiä, raitista ilmaa ja sosiaalisia kontakteja, ja yritä tehdä itsellesi mieluisia ja rentouttavia asioita, vaikka ihan pieniäkin. Ja mikä tärkeintä: pyydä rohkeasti apua! (Avun pyytämisestä lisää vielä kohdassa 10.)

Riittävän ravinnon ja nesteensaannin merkitystä ei myöskään voida väheksyä: Imetysaikana kehosi tarvitsee normaalia enemmän ravintoa ja nesteitä, ja liian vähäinen syöminen ja juominen vaikuttaa nopeasti jaksamiseesi ja voi näkyä myös maidontuotannossa. Maidontuotantoa lisäävistä ruoka-aineista on paljon ”vanhan kansan” tietoa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä yksittäisistä maidontuotantoa tehostavista ruoka-aineista ei juuri ole. Kun tavoitteena on lisätä maidontuotantoa, eivät mitkään ruoka-aineet tai imetysteet myöskään koskaan ylitä rintojen stimulaation ja tiheän tyhjentämisen merkitystä. Riittävän monipuolinen, ravitseva ja runsas ruoka kuitenkin tukee kokonaisuutta, ja auttaa kehoa myös palautumaan synnytyksestä. Pyri siis syömään päivän mittaan niin monipuolisesti ja säännöllisesti, kuin se on sinulle mahdollista, ja pidä juomapulloa aina käden ulottuvilla.

10. Pyydä ja vastaanota apua!

Imetys on aikaavievää ja intensiivistä puuhaa. Etenkin silloin, kun imetys vaatii vielä normaaliakin enemmän huomiotasi ja täyden keskittymisesi esimerkiksi maidontuotannon tehostamisen vuoksi, on avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen valtavan tärkeää. Pyydä rohkeasti apua kotiin (esim. ruuanlaittoon, isompien lasten hoitoon, koiran ulkoiluttamiseen, siivoamiseen, kaupassa käyntiin…) lähipiiriltä, sukulaisilta ja ystäviltä sekä myös neuvolasta, tai, jos se on sinulle mahdollista, osta kotiapua yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Imetyksen haasteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan niihin voit saada sekä vertaistukea (ks. imetys.fi) että ammattilaisapua neuvolasta sekä yksityisiltä palveluntarjoajilta. Maidontuotannon haasteissa ammattilaisen puoleen kääntyminen on järkevää viimeistään silloin, jos kotikonstit eivät ala tuottaa tulosta noin viikon kuluessa niiden aloittamisesta. Joskus tilanne vaatii hieman enemmän selvittelyä ja esimerkiksi maidontuotantohaasteiden syiden ja ratkaisumahdollisuuksien laajempaa kartoittamista, ja tässä ammattilaisen tuki on avainasemassa.

Autan sinua mielelläni kaikissa imetyksen haasteissa! Voit lukea tarjoamastani imetysohjauksesta lisää täältä, ja ajanvaraukseen (kotikäynnit, etäohjaus, vastaanotto) pääset tästä. Mikäli sinulla on mitään kysyttävää, älä epäröi ottaa minuun yhteyttä. Älä jää haasteiden kanssa yksin, vaan pohditaan tilannettasi yhdessä! 🧡

-Minna