(päivitetty 22.4.2025)

Rintamaidon lypsäminen käsin on ehdottomasti yksi imetykseen liittyvistä lempiaiheistani. Voisin puhua siitä kyllästymiseen saakka! Käsinlypsy nimittäin on aivan superhyödyllinen taito, jonka haltuunottoa suosittelen kaikille vauvantuloon valmistautuville. Tässä siis kattava tietopaketti aiheesta, olkaapa hyvät!

Mikä käsinlypsy?

Käsinlypsyllä (englanniksi ’hand expression of breast milk’) tarkoitetaan yksinkertaisesti maidon saamista ulos rinnasta käsipelillä, eli ilman rintapumppua tai imetystä. (Loppu-)raskauden aikana tehtävästä käsinlypsystä puolestaan voidaan käyttää termiä antenataalilypsy.

Ja miten se sitten tapahtuu?

Käsinlypsy loppuraskauden aikana

Rinnat alkavat tuottaa ”ensimaitoa” eli kolostrumia jo raskauden puolivälissä. Koska rintojen lypsäminen saattaa joskus aiheuttaa supistuksia, ei sitä kuitenkaan suositella tehtävän ennen kuin vauva on täysaikainen ja valmis syntymään, eli 38. raskausviikolta (rv 37+) alkaen. Mikäli sinulle on suositeltu raskaudenaikaista käsinlypsyä, voi sitä tehdä kerran-pari päivässä 5-10 minuuttia kerrallaan.

On hyvin yksilöllistä, minkä verran maitoa raskausaikana erittyy – jos ylipäätään erittyy. Yleisesti ottaen puhutaan kuitenkin vain pisaroista – maidon määrä ei ole raskausaikana vielä suurta. On myös erittäin tavallista, ettei maitoa tule rinnoista ulos raskausaikana vielä lainkaan, sillä raskaushormonit hillitsevät maidon erittymistä ja pitävät “maitohanat” joidenkin kohdalla tiukasti suljettuina. Tämä on täysin normaalia, eikä siitä kannata huolestua: raskaudenaikaisella ja maidonnousun jälkeisellä maitomäärällä ei ole todettu olevan merkittävää yhteyttä, suuntaan tai toiseen. Runsas raskaudenaikainen maidon erittyminen ei siis yksinään takaa runsasta maidontuotantoa myöhemmin, ja toisaalta vaikka raskausaikana rinnoista ei tulisi ulos pienintäkään pisaraa, voi synnytyksen jälkeen maitomäärä nousta hyvinkin runsaaksi. Käsinlypsytekniikan harjoittelusta sen sijaan on rutkasti hyötyä molemmissa tapauksissa!

Raskaudenaikaisen käsinlypsyn hyödyt

Antenataalilypsyn hyödyistä olennaisin on harjoitus. Kun käsinlypsyä on harjoitellut jo raskausaikana, on taitoa hyvin hallussa sitten, kun sitä tarvitaan! Vauvan syntymän jälkeen eteen voi nimittäin tulla tilanteita, jolloin sekä maidontuotannon käynnistymisen että vauvan maidonsaannin kannalta on hyvin tärkeää, että rintoja lypsää käsin. Näistä tilanteista kerron lisää vielä myöhemmin tässä postauksessa.

Olen itse päässyt näkemään, miten iso merkitys käsinlypsyn harjoittelulla voi olla, kun työskentelin synnyttäneiden osastolla vastasynnyttäneiden ja -syntyneiden parissa. Ero käsinlypsyä tehneiden ja heidän, jotka eivät sitä olleet raskausaikana tehneet, oli selkeä: vaikka ensipäivien maitomäärä sinänsä ei olisi ollut suurempi, käsinlypsyä harjoitelleet saivat maitoa ulos rinnoistaan ja tarjottavaksi vauvoilleen melkeinpä aina paremmin kuin he, jotka tekivät sitä ensimmäistä kertaa vasta vauvan syntymän jälkeen.

Raskaudenaikaisen käsinlypsyn myötä rinnat ja niiden toiminta tulevat tutuiksi, ja se myös herättelee rintoja pikkuhiljaa maidontuotantoon. Antenataalilypsy voi myös mahdollisesti lisätä rinnoista erittyvän ensimaidon määrää, joskaan varsinaiseen maidonnousuun ei raskaudenaikaisella lypsyllä ole todettu olevan vaikutusta. Käsinlypsyn on kuitenkin todettu joka tapauksessa tukevan onnistunutta imetyksen käynnistymistä, ja lisäksi lypsäminen valmistaa odottajaa tulevaan imetysaikaan myös henkisesti. Se lisää itseluottamusta ja sitoutumista imetykseen jo raskausaikana, mikä puolestaan auttaa selviämään mahdollisisesti eteen tulevista imetysongelmista myöhemmin.

Mikäli tiedossa on jo raskausaikana, että vauva tulee tarvitsemaan syntymänsä jälkeen lisämaitoja, voi käsinlypsyllä mahdollisesti kerättyä maitoa laittaa ruiskuun ja pakastimeen odottamaan vauvan syntymää. Pakastetut maitoruiskut voi ottaa mukaan synnytyssairaalaan (ja laittaa siellä pakastimeen) ja antaa niitä vauvalle sitten tämän synnyttyä. Oman synnytyssairaalasi käytännöt asian suhteen kannattaa varmistaa etukäteen joko neuvolan tai sairalaan kautta. HUOM! Maidon talteen kerääminen EI ole antenataalilypsyn tärkein tarkoitus, ja vaikka et saisi talteen pisaran pisaraa, ei syytä huoleen ja lannistumiseen ole.

Kenelle antenataalilypsyä suositellaan? Kenelle ei?

Yleisesti ottaen antenataalilypsyn katsotaan olevan perusterveille odottajille täysin turvallista. Kuitenkin tilanteissa, joissa käsinlypsystä mahdollisesti aiheutuvat supistukset ja niiden myötä käynnistyvä synnytys eivät jostain terveydellisestä syystä ole toivottuja, tai taustalla on joitain muita mahdollisesti käsinlypsylle vasta-aiheisia tekijöitä, on asia hyvä varmistaa etukäteen terveydenhuollon ammattilaiselta.

Mikäli esteitä ei ole, voi käsinlypsyn harjoittelu hyödyttää ihan jokaista imetykseen valmistautuvaa. Erityisen paljon hyötyä siitä kuitenkin on esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• odottajalla on diabetes (1- tai 2-tyypin tai raskausajan)
• vauvalla on jo etukäteen tiedossa syömishaasteita tai riski verensokeritason laskulle
• vauvan tiedetään jo etukäteen tarvitsevan hoitoa lastenosastolla
• tiedossa on erossaolo vauvasta heti syntymän jälkeen
• on tulossa kaksoset tai kolmoset
• elektiivinen sektio
• tiedossa on mahdollisia haasteita maidontuotannossa. Syinä esimerkiksi rintojen alueen leikkaukset, rintojen hypoplastisuus, PCOS tai maidontuotannolliset haasteet aiemmassa imetyksessä

Käsinlypsyn hyödyt vauvan syntymän jälkeen

Maidontuotannossa pätee kysynnän ja tarjonnan laki, ja etenkin heti syntymän jälkeen tapahtuvalla tiheällä ja runsaalla imetyksellä on merkittävä rooli maidontuotannon käynnistymisessä. Vauvaa ei kuitenkaan tarvitse jättää yksin vastuuseen maidonnoususta, vaan imettävä vanhempi voi (ja hänen myös ehdottomasti kannattaa!) tukea sitä itse käsinlypsyn avulla.

Maidonnousun kannalta ensi-imetyksen tai -lypsyn ajankohdalla on todettu olevan suuri merkitys: mitä aiemmin synnytyksen jälkeen rinnoista poistuu maitoa, mieluiten jo heti ensimmäisen tunnin aikana, sen parempi maidonnousun ja maitomäärän kannalta. Ideaalitilanteessa vauva pääsee ryömimään rinnalle ja ruokailemaan heti syntymänsä jälkeen, mutta aina tämä ei syystä tai toisesta onnistu, tai vauva ei jaksa vielä imeä rintaa tehokkaasti. Jotta maidontuotanto saisi kunnon lähtölaukauksen, kannattaa käsinlypsyä tehdä mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen riippumatta siitä, imeekö vauva rintaa vai ei. Voit lukea pian synnytyksen jälkeen tapahtuvan käsinlypsyn tutkituista hyödyistä lisää mm. First droplets -sivustolta!

Joskus vauva ja imettävä vanhempi joutuvat synnytyksen jälkeen eroon toisistaan esimerkiksi vauvan tehohoidon vuoksi, eikä vauva tällöin pääse imemään rintaa moneen tuntiin tai päivään välttämättä lainkaan. Tällöin käsinlypsy (yhdistettynä pumppaukseen) on avainasemassa maidontuotannon käynnistymisessä, ja sitä olisikin syytä tehdä säännöllisesti 2-3 tunnin välein. Näin talteen saatu maito voidaan toimittaa vauvalle, ja vauva saa oman vanhempansa maitoa, vaikkei imisikään sitä rinnasta.

Myös tilanteissa, joissa vauva ei jaksa imeä rintaa tarpeeksi tehokkaasti (esimerkiksi ennenaikaisuuden tai keltaisuuden vuoksi), on käsinlypsy avainasemassa sekä maidontuotannon käynnistymisen että vauvan ravinnonsaannin kannalta. Vanhempi voi lypsää maitoa vaikkapa teelusikkaan ja antaa sillä maitoa vauvalle suoraan suuhun. Tapaan kuitenkin aina sanoa, että vaikka vauva imisi rintaa kuinka tehokkaasti ja tiheästi tahansa, ei imetyksen päälle tapahtuvasta käsinlypsystä ole haittaa, päinvastoin: se tehostaa ja mahdollisesti myös aikaistaa maidonnousua ja helpottaa näin imetyksen sujuvaa alkua kokonaisuudessaan. Erityisesti vauvat, jotka esimerkiksi pienipainoisuuden tai äidin diabeteksen (raskaus- tai 1- tai 2-tyypin) vuoksi ovat riskissä verensokeritason laskuun, hyötyvät tästä merkittävästi. Lypsymaitojen tarjoaminen imetyksen päälle myös ehkäisee vauvan liiallista painonlaskua.

Käsinlypsy vai pumppaus? Molempi parempi!

Raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen ennen varsinaista maidonnousua rintamaitomäärä on vielä melko pientä. Tällöin, jos tarkoituksena on saada kerättyä maitoa talteen, voi käsinlypsy olla järkevämpää ihan siitä syystä, että pienet maitopisarat saattaisivat vain mennä pumpatessa hukkaan. Vauvan synnyttyä pumpun käyttö käsinlypsyn ohella voi kuitenkin olla järkevää, mikäli vauva ei ime rintaa tehokkaasti tai lainkaan. Näissä tilanteissa käsinlypsyn ja pumppauksen yhdistämisen on todettu olevan tehokkain keino käynnistää maidontuotanto.

Maidonnousun jälkeen ja maitomäärän ollessa suurta, on pumppu monesti käsinlypsyä käytännöllisempi tapa rintojen tyhjentämiseen. Käsinlypsy voi kuitenkin olla hyödyllinen taito esimerkiksi tiehyttukoksien hellässä avaamisessa tai pakkautuneiden rintojen hoidossa. Eteen voi tulla myös yllättäviä tilanteita, joissa vauva ei pääse imemään rintaa eikä pumppua ole käytössä, jolloin käsinlypsytaito voi nousta arvoon arvaamattomaan!

Käsinlypsy on taito, jonka harjoitteluun kannattaa joskus pyytää apua ammattilaiselta. Lue lisää raskaudenaikaisista palveluistani ja käy varaamassa aika täältä!